In English
På svenska

e-mail:  sukuseura@vayryset.fi

Sukuseuran arkisto

Väyrysten Sukuseuran arkisto löytyy Oulun maakunta-arkistosta. Tarkempia tietoja arkiston käyttöehdoista täältä.

Metsänvartija Antti Väyrynen hiihdon ensimmäinen Suomen mestari

Antti

Metsänvartija Antti Väyrynen Puolangalta voitti ensimmäiset Suomessa järjestetyt hiihtokilpailut vuonna 1886. Näitä kilpailuja voidaan luonnehtia myös hiihdon ensimmäisiksi Suomen mestaruuskilpailuiksi.

Vuonna 1882 perustettu Helsingin Sporttiklubi julkaisi Uudessa Suomettaressa helmikuun 16. päivänä 1886 ilmoituksen, jossa mainittiin kilpailtavan määrämatkan hiihtämisestä maaliskuun 9. päivänä klo 12.00 radalla, jonka pituus oli 7 3/4 virstaa. Tämä matka tuli hiihtää kahdesti (kilpailumatka oli siten 16,5 km) ja kilpailupaikkana oli jää Katajanokan edustalla. Kilpailuissa jaettiin rahapalkinnot, joista ensimmäinen palkinto oli 200 ja toinen palkinto 100 markkaa. Ensimmäisen palkinnon suuruus oli merkittävä, sillä se vastasi sen aikaisen ammattimiehen kuukausipalkkaa.

Kilpailuun ilmoittautui 44 miestä, joista neljä oli kilpailun ehdotonta voittajasuosikkia: metsästäjä Hilppa Vomanen Korpiselästä, kalastaja F .A. Liljeberg Pirttisaaresta, kalastaja J .F. Liljeberg Pirttisaaresta ja metsänvartija Antti Väyrynen Puolangalta. Kilpailu oli kova ja neljä päivää myöhemmin ilmestynyt Uljas- niminen lehti kertoo seikkaperäisesti kilpailun tuoksinasta: "Väyrynen hiihti niin, että sauvat suihki, sukset notkui, pää vapisi, tukku leuhkui (kuten sanotaan), vaan myös Liljeberg ei tahtonut jäädä jäljemmäksi.

Niin tulivat molemmat kiitäen palkintotuomareiden ohitse ja Väyrynen sivuutti alkuvaajansa ainoastaan 5 sekuntia aikaisemmin kuin Liljeberg... ja alkoi kiitää hirveätä vauhtia, niin että Liljeberg ei voinutkaan seurata häntä, vaan jääpyi jääpymistään yhä jäljemmäksi." Siis ensimmäisen kierroksen jälkeen Väyrynen johti F.A. LiIjebergiin nähden ainoastaan viidellä sekunnilla, mutta toisella kierroksella Antti Väyrynen pisti todenteolla sukset suihkamaan ja voitti kilpailun minuutin ja neljän sekunnin erolla.

Helsingin kilpailujen tulokset muodostuivat seuraavaksi: 1) metsänvartija Antti Väyrynen, Evo 1.15,25 2) kalastaja F.A. Liljeberg, Pirttisaari 1.16,29 3) kalastaja J.F. Liljeberg, Pirttisaari 1.21,46 4) metsästäjä Hilppa Vornanen, Korpiselkä 1.28,04 5) kalastaja J.F. Grönberg, Porvoon saaristo 1.29,07 6) kalastaja J. Stambei, Porvoon saaristo 1.31,10 7) kalastaja K.F. Wickström, Porvoon saaristo 1.31,30.

Puolangalla on kerrottu ja muisteltu kuuluisaa hiihtäjää Antti Väyrystä, mutta monikaan ei ole tiennyt, miltä kylältä Antti Väyrynen on alunperin lähtöisin. Suoritetun sukututkimuksen perusteella on voitu todeta, että Antti Väyrynen, tai oikeammin Anders, syntyi 10.12.1853 Puolangan Väyrylänkylän Väyrylässä Henrik ja Anna Väyrysen seitsemäntenä lapsena. Tosin Väyrylänkylä on sikäli harhaanjohtava syntymäpaikkana, sillä todellisuudessa Väyrylän talo sijaitsi Törmänmäessä, mutta tuolloin Törmänmäkikin kuului Väyrylänkylään. Henrik ja Anna Väyrynen asuivat sittemmin myös Väyrylänkylän Heikkilässä ja Kotilankylän Hovissa.

Antti Väyrynen oli muutoinkin eteenpäinpyrkivä nuori mies tuohon aikaan, sillä hän kävi 1870-luvun lopussa Muhoksella maatalouskoulun ja muutti 1882 Kajaaniin töihin. Kajaanista Antti Väyrynen siirtyi seuraavana vuonna Pudasjärvelle erään suurtilan kartanonvoudiksi. Sieltä Antti sitten siirtyi syksyllä 1884 Evon metsänvartijakouluun ja siellä ollessaan hiihti edellä mainitun Suomen ensimmäisten hiihtokilpailujen .voiton. Kuriositeettina mainittakoon, että pyrkiessään Evon metsänvartijakouluun Antti Väyrynen joutui väärentämään syntymäaikansa kaksi vuotta nuoremmaksi, sillä ehdoton ikäraja kouluun pääsemiselle oli 30 vuotta. Evon metsänvartijakoulun kirjoissa Antti Väyrynen on syntynyt Pudasjärvellä 10. päivänä joulukuuta 1855. Todellisuudessa kouluun päästessään Antti Väyrynen oli siis 31 vuotta vanha! Opinnoissaan Antti Väyrynen menestyi loistavasti, sillä kahta arvosanaa lukuun ottamatta kaikki arvostelut olivat kiitettävää ja "hyvästä käytöksestä, ahkeruudesta ja taitavuudesta annettiin Väyryselle erotessaan 25 markkaa palkinnoksi, jolla osaksi lunasti häneltä valmistetun kirjoituspöydän". Siteerattu lause " on suorajäljennös Alitti Väyrysen metsänvartijatutkinnon todistuksesta. Valmistuttuaan Evon metsänvartijakoulusta Antti Väyrynen siirtyi Nokian tehtaalle metsäpäälliköksi. Tässä tehtävässä toimiessaan Antti Väyrynen voitti kovassa pakkasessa järjestetyt Tampereen hiihtokilpailut maaliskuun 11. päivänä 1888.

Kilpailut pidettiin Pyhäjärven jäällä ja lähtöpaikkana oli tulitikkutehtaan ranta. Uusi-Suometar kirjoitti kilpailujen jälkeen Antti Väyrysestä seuraavaa: " Antti Väyrysen rajumainen hiihto veti yleisön huomion puoleensa. Kuitenkin reuhtoi Väyrynen melkein liikaa paljon hiihtäessään, joten hän ei täysin tyydyttänyt liikkeissään kauneuden vaatimuksia." Rajua lienee Antin hiihto ollut, sillä hän voitti toiseksi tullutta torpanpoika Vuorta Virroilta yli viisi minuuttia tällä 12 virstanmatkalla (=12,8 mk). Edellä mainituilla kilpailuilla, jotka puolankalainen Antti : Väyrynen voitti, oli kaiken kaikkiaan tavattoman suuri merkitys suomalaisen kilpahiihtotoiminnankäynnistymiselle. Muutamassa vuodessa hiihtokilpailuinnostus levisi 1880-luvun lopulla maamme suurimpiin kaupunkeihin, mm. Ouluun ja Kuopioon. Me puolankalaiset voimme olla todella ylpeitä siitä, että eräänä suurena esimerkkinä Suomen hiihtourheilulle toimi puolankalainen Antti Väyrynen.

Varsinaisen elämäntyönsä metsänvartija Antti Väyrynen teki Nokialla Nokia Aktiebolagissa, jonne hän siirtyi välittömästi valmistuttuaan metsänvartijaksi. Antti Väyrysen voimakasta luonnetta ja tahtoa selviytyä elämässä kuvastaa myös se, että hänestä tuli Nokialla ollessaan eräs paikkakunnan merkkihenkilöitä. Hän toimi vuosina 1910-1913 Pirkkalan kuntakokouksen puheenjohtajana. Lisäksi Antti Väyrynen oli perustamassa mm. Pirkkalan Säästöpankkia vuonna 1910. Kotiseutu kutsuu kuitenkin Antti Väyrystä puoleensa, niinpä hän muutti vuonna 1913 Kajaanin Puutavaraosakeyhtiön "pehtooriksi" Kajaaniin. Antti Väyrynen asui perheineen Kajaanissa Kalliokadun ja Koivukoskenkadun kulmassa talossa, jossa asuivat myös U.K. Kekkosen vanhemmat lapsineen. Antti Väyrynen kuoli Kajaanissa 17. huhtikuuta 1917.

Tähän artikkeliini olen saanut suuresti apua opettaja Eila Oikariselta, joka itsekin on Antti Väyryselle sukua. Eila Oikarinen innokkaana sukututkimuksen harrastajana on kerännyt Puolangan kirjastoon merkittävän määrin tietoa pitäjämme eräästä merkkihenkilöstä, hiihtäjä Antti Väyrysestä.
Raimo Karvonen, Kirjoitus on ilmestynyt aikaisemmin Puolanka-lehdessä no 11b/86

Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4


Taidetta